9. Nouskaa, te huolettomat naiset,kuunnelkaa minua!Kuulkaa, te itsevarmat tyttäret,pankaa mieleen, mitä minä sanon!
10. Vuosi vielä, vähän toista,ja te, nyt niin varmat, vapisette.Viininkorjuun aika on ohi,eikä hedelmien korjuuta tule.
11. Säikkykää, huolettomat,vaviskaa, itsevarmat!Riisukaa vaatteenne,vyöttäkää säkkivaate uumillenne,
12. lyökää surusta rintoihinneihanien peltojen tähden,hedelmällisten viiniköynnösten tähden,
13. kansani viljelysmaiden tähden– orjantappuraa ja ohdaketta ne silloin kasvavat –ja kaikkien riemua tulvivien talojen tähden,koko ilakoivan kaupungin tähden.
14. Sillä palatsi jää autioksi,kohiseva kaupunki hylätään.Missä kohosi Ofelinkukkulan linna vartiotorneineen,siinä leviää ikuisesti rauniokenttä,villiaasien mielipaikka,karjalaumojen laidunmaa.
15. Näin on oleva, kunnes meihin tulee korkeudesta henki.Silloin autiomaa muuttuu hedelmätarhaksija tarhat ovat laajoja kuin metsät.
16. Silloin autiomaassa asuu oikeusja vanhurskaudella on majansa hedelmätarhojen keskellä.
17. Ja vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha.Siitä kasvaa levollinen luottamus,turvallisuus, joka kestää iäti.
18. Minun kansani saa asua rauhan niityillä,turvallisissa asuinpaikoissa, huolettomilla leposijoilla.
19. Metsää kaatuu lakoon,kaupunkeja sortuu maahan,
20. mutta te onnelliset,te saatte kylvääkaikkialle, missä vesi kostuttaa maan,saatte päästää härkänne ja aasinnevapaasti kulkemaan laitumilla.