Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Jesaja 24:6-17 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

6. Siksi kirous syö maan,sen asukkaat saavat maksaa teoistaan.Siksi maan asukkaat käyvät vähiin,vain muutama harva jää jäljelle ihmisen suvusta.

7. Rypäleen mehu ehtyy,viiniköynnökset kuivuvatja kaikki ilosydämiset alkavat huokailla.

8. Rumpujen riemu vaimenee,iloinen kohina hiljenee,vaikenee harppujen ääni.

9. Enää ei juoda viiniä, ei lauleta,juoma on käynyt juojilleen karvaaksi.

10. Kaupunki on kukistunut,se on sekasorron vallassa,jokainen ovi on sisältä teljetty.

11. Kujilla kaikuu valitus viinin loppumisesta,kaikki ilo on poissa, riemu on maasta paennut.

12. Vain autius on jäljellä, vain tyhjyys,kaupungin portit on murrettu.

13. Näin käy maailman kansoille:niistä jää jäljelle sen verran kuin jää oliivejapuuhun, jota sadonkorjaaja ravistelee,sen verran kuin voi löytää rypäleitä,kun viininkorjuu on ohi.

14. Jäljelle jääneet aloittavat ylistyksen,he iloitsevat ääneen Herran suuruudesta.Huutakaa siis lännessä

15. ja vastatkaa huutoon aamunkoiton suunnalta,kunnioittakaa Herraa.Meren saarilla ja rannoillakunnioittakaa Herran nimeä,hänen, joka on Israelin Jumala.

16. Maan ääriltä saakkame kuulemme laulujen kaikuvanylistykseksi Vanhurskaalle.Minä sanon: En jaksa, en jaksa, voi minua!Petosta petoksen jälkeenja petoksen jälkeen vielä petos!

17. Kauhu ja kuoppa ja loukkuuhkaavat sinua, maan asukas.

Lue täydellisestä luku Jesaja 24