1. Ennussana Tyroksesta.Valittakaa, Tarsisin laivat,tuhottu on teidän satamanne!Kotimatkalla Kyproksestate saitte sen kuulla.
2. Mykistykää, rannikon asukkaat,Sidonin kauppiaat!Sinun lähettilääsi, Foinikia, purjehtivat meriä,
3. suuria vesiä.Sinun rikkautesi lähde oli Virran vilja, Niilin rantojen sato,sinä kävit sillä kauppaa kaikkien kansojen kanssa.
4. Häpeä, Sidon, sinä meren vahva linna!Meri puhuu sinulle näin:»Enhän minä saa synnytyskipuja,en minä synnytä,en kasvata nuorukaisia,en saata neitoja täyteen mittaan!»
5. Kun viesti saapuu Tyroksesta Egyptiin,kauhu kouristaa sen asukkaita kuin synnytyskipu.
6. Purjehtikaa yli meren Tarsisin rannoille,puhjetkaa valitushuutoihin,te rannikon asujat!
7. Tuoko nyt on teidän iloinen kaupunkinne,maineikas muinaisista päivistä,kaupunki, joka pitkin askelin edetenasutti kaukaiset rannat?
8. Kuka sääti tällaisen kohtalon Tyrokselle,joka kruunasi kuninkaita,jonka ostajat ja myyjät olivat ruhtinaiden veroisiaja jonka kauppiaita kunnioitettiin kaikkialla?
9. Sen teki Herra Sebaotnöyryyttääkseen ylpeän mielen,tehdäkseen mitättömäksi kaiken loiston,kaiken, mikä maassa on arvokasta.
10. Viljele maatasi nyt, tytär Tarsis,niin kuin Niilin maata viljellään,sillä laivoja et enää veistä.