4. Sillä näin on Herra minulle sanonut:– Minä pysyn hiljaa ja katselen kaikkea asumuksestanikuin väreilevä kuumuus kirkkaalla taivaallatai kuin auer elonkorjuun helteessä.
5. Mutta jo ennen korjuuaikaa, kun kukat ovat kukkineetja raakileet ovat näkyvillä, kypsymässä rypäleiksi,köynnösten oksat katkaistaan vesurillaja rehevät versot revitään irti ja heitetään pois.
6. Ne jätetään lojumaan vuorten rinteille,petolintujen ruoaksija maan eläinten ravinnoksi.Kesän yli viipyvät niiden äärellä petolintujen parvet,ja kaikki maan eläimet elävät niiden äärellä yli talven.
7. Tulee aika, jolloin Herralle Sebaotille lähettää lahjoja kookaskasvuinen ja kiiltäväihoinen kansa, kansa, jota pelätään lähellä ja kaukana, oudosti ääntelevä, jalkojaan tömistävä kansa, jonka maata virrat huuhtovat mukaansa. Ja tämän kansan lahjat tuodaan paikkaan, jonka pyhittää Herran Sebaotin nimi: Siionin vuorelle.