1. Iisain kannosta nousee verso,vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää.
2. Hänen ylleen laskeutuu Herran henki,viisauden ja ymmärryksen henki,taidon ja voiman henki,totuuden tuntemisen ja Herran pelon henki:
3. hänen ilonsa on totella Herraa.Hän ei tuomitse silmämitallaeikä jaa oikeutta korvakuulolta
4. vaan antaa heikoille oikean tuomionja ajaa vakaasti maan köyhien asiaa.Hän lyö väkivaltaista sanansa sauvallaja surmaa huultensa henkäyksellä väärintekijän.
5. Vanhurskaus on hänellä varustuksenaja uskollisuus vyönä hänen uumillaan.
6. Silloin susi kulkee karitsan kanssaja pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen,vasikka ja leijonanpentu syövät yhdessäja pikkupoika on niiden paimenena.
7. Lehmä ja emokarhu käyvät yhdessä laitumella,yhdessä laskeutuvat levolle niiden vasikat ja pennut,ja leijona syö heinää kuin härkä.
8. Ja imeväinen leikkii kyyn kolon äärellä,vastikään vieroitettu lapsi kurottaa kättäänkohti myrkkykäärmeen luolaa.
9. Kukaan ei tee pahaa, ei tuota turmiotaminun pyhällä vuorellani,sillä maa on täynnä Herran tuntemustaniin kuin meri on vettä tulvillaan.
10. Sinä päivänäIisain juurivesa kohoaa merkkiviirinä kansoille.Hänen luokseen pyrkivät kaikki kansat,hänen asuinsijaansa ympäröi kunnian hohde.
11. Sinä päivänä Herra jälleen kohottaa kätensävapauttaakseen kansansa jäännöksenAssyriasta ja Egyptistäja Patrosista ja Nubiasta ja Elamistaja Sinearista ja Hamatista,tuodakseen kansansa takaisinmeren saarista ja kaukaisilta rannoilta.