10. »Kenelle minä puhuisin,kuka ottaisi varoitukseni varteen?Kaikki he ovat kyllä kansaasi,mutta korvansa he ovat sulkeneet,eivät he kuule ääntäsi.Herran sanaa he pitävät pilkkanaan,eivät siitä välitä.
11. Minä olen täynnä Herran kiivautta,en pysty sitä enää hillitsemään.»– Vuodata se kadulla kulkevien lasten päälle,kohdatkoon se kaikkia nuorukaisia!Miehet ja naiset otetaan vangiksi,kaikki vanhat ja vapisevatkin.
12. Talot ja pellot joutuvat vieraille,vihollinen vie miehiltä vaimot.Minä ojennan kätenitämän maan asukkaita vastaan, sanoo Herra.
13. He kaikki, pienimmästä suurimpaan,hankkivat väärää voittoa.Niin profeetat kuin papitkin pettävät kansaa.
14. Huolettomasti he parantelevatminun kansani vammoja.He sanovat: »Nyt on rauha, kaikki hyvin!»vaikka rauhaa ei ole.
15. Heille käy onnettomasti,koska he ovat tehneet kauhistuttavia tekojamutta eivät suostu edes häpeämään –häpeän tunne heiltä puuttuu tyystin.He kaatuvat kaatuneitten joukkoon,heistä tulee loppu, kun minä rankaisen heitä,sanoo Herra.
16. Näin sanoo Herra:– Pysähtykää ja katsokaa, minne olette menossa,ottakaa oppia menneistä ajoista!Valitkaa oikea tie ja kulkekaa sitä,niin löydätte rauhan.Näin sanoin,mutta te vastasitte: »Emme kulje!»
17. Minä asetin teidän turvaksenne myös vartiomiehiäja sanoin teille:Kuunnelkaa torven ääntä!Mutta te vastasitte: »Emme kuuntele!»
18. »Kuulkaa nyt, kansat! Te kaikki, jotka olette koolla, pankaa merkille, mitä nyt tapahtuu.
19. Kuule, maa! Minä tuon onnettomuuden tälle kansalle – se on seuraus sen omista pahoista ajatuksista. Se ei ole totellut minun sanojani, ja lakini se on hylännyt.
20. Mitä minulle merkitsee Sabasta tuotu suitsuke tai kaukaisen maan tuoksuruoko? Teidän polttouhrinne eivät ole minulle mieleen, teidän teurasuhrinne eivät minulle kelpaa.»
21. Näin Herra on sanonut: »Katsokaa, minä panen tämän kansan eteen kompastuskiven! Siihen kaatuvat sekä isät että pojat, ja naapuri tuhoutuu naapurinsa kanssa.»
22. Näin sanoo Herra:– Katso, pohjoisesta maasta tulee kansa,suuret joukot nousevat kaukaa maailman äärestä.
23. Heillä on käsissään jouset ja sotakirveet,he ovat julmia, he ovat armottomia.Heidän huutonsa on kuin meren pauhu,he ratsastavat hevosillavalmiina hyökkäämään sinua vastaan, tytär Siion.
24. »Kun kuulimme tuon viestin,kätemme herposivat.Ahdistus valtasi meidätniin kuin tuskan polte synnyttäjän.
25. Älkää menkö pelloille,älkää lähtekö kulkemaan pitkin teitä!Vihollisen miekka kylvää kauhua ympärillemme!»
26. – Pukeudu suruvaatteeseen, kansani,kieriskele tuhkassa!Sure ja valita katkerasti,niin kuin ainoaa poikaa surraan.»Miten äkkiä kävikään vihollinen kimppuummeja tuhosi kaiken!»