39. Sen tähden villikoirat ja sakaalitottavat sen olinpaikakseen,strutsit sinne asettuvat.Mutta ihmisiä siellä ei asu enää koskaan,se pysyy autiona sukupolvesta toiseen.
40. Niin kuin Jumala hävitti Sodoman ja Gomorranja niiden naapurikaupungit,niin ei myöskään Babyloniin jää kukaan asumaan,ei yksikään sinne asetu.Näin sanoo Herra.
41. – Katso, pohjoisesta tulee kansa,sieltä vyöryvät suuret joukot.Monet kuninkaat nousevatkaukaa maailman äärestä.
42. Heillä on käsissään jouset ja sotakirveet,he ovat julmia, he ovat armottomia.Heidän huutonsa on kuin meren pauhu,he ratsastavat hevosillavalmiina hyökkäämään sinua vastaan,tytär Babylon.
43. Kun Babylonian kuningas kuulee tämän viestin,hänen kätensä herpoavat.Ahdistus valtaa hänetkuin tuskan polte synnyttäjän.
44. – Niin kuin leijona nouseeJordanin rannan tiheiköstäja hyökkää rehevälle laitumelle,niin minä ajan hetkessä babylonialaiset maastaja vedän heidän johtomiehensä tilille.Kuka on minun vertaiseni,kuka voi vaatia minut oikeuteen?Kuka on se paimen,joka voi vastustaa minua?
45. Sen tähden kuulkaa,mitä Herra on päättänyt Babyloniasta,mitä hän aikoo tehdäkaldealaisten maalle:Totisesti, lauman pienimmätkin raahataan pois,totisesti, laitumet autioituvatihmisten pahuuden tähden!
46. Maa järisee metelistä,kaikkien kansojen korviin kiirii huuto:»Babylon on valloitettu!»