15. Kaikki miehet, jotka tiesivät, että heidän vaimonsa olivat uhranneet vieraille jumalille, ja suuri joukko paikalla olleita naisia sekä monet Ylä-Egyptiin muuttaneet Juudan asukkaat vastasivat Jeremialle näin:
16. »Tässä asiassa me emme kuuntele sinua, vaikka puhuitkin meille Herran nimissä.
17. Pidämme lupauksemme, jonka itse olemme antaneet Taivaan kuningattarelle. Me poltamme hänelle suitsuketta ja tuomme juomauhreja, niin kuin teimme Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla ja niin kuin myös isämme, kuninkaamme ja ruhtinaamme siellä tekivät. Silloin meillä oli ruokaa yllin kyllin, voimme hyvin emmekä nähneet nälkää.
18. Mutta siitä lähtien kun lakkasimme polttamasta suitsuketta Taivaan kuningattarelle emmekä enää tuoneet hänelle juomauhreja, meiltä on puuttunut kaikkea. Me kuolemme miekkaan ja nälkään!»
19. Naiset sanoivat: »Me olemme uhranneet Taivaan kuningattarelle ja tuoneet hänelle juomauhreja yhdessä miestemme kanssa. Olisimmeko me vastoin miestemme tahtoa valmistaneet Taivaan kuningattarelle uhrikakkuja, joissa on hänen kuvansa, ja tuoneet hänelle juomauhreja?»
20. Silloin Jeremia vastasi väkijoukolle, sekä miehille että naisille, kaikille, jotka olivat väittäneet häntä vastaan:
21. »Eivätkö juuri uhrit, joita olette uhranneet Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla – te itse, teidän isänne, kuninkaanne, ruhtinaanne ja koko kansa – ole syynä onnettomuuteenne? Herra muistaa ne, ja ne loukkaavat häntä!