6. Ismael, Netanjan poika, meni Mispasta heitä vastaan itkua teeskennellen. Kohdatessaan heidät hän sanoi: »Tulkaa Gedaljan, Ahikamin pojan luo!»
7. Kun he olivat ehtineet kaupunkiin, Ismael ja hänen miehensä surmasivat heidät ja heittivät ruumiit kaivoon.
8. Vain kymmenen heistä pelastui – he näet sanoivat Ismaelille: »Älä tapa meitä! Meillä on tuolla kätkössä vehnää, ohraa, oliiviöljyä ja hunajaa.» Ismael säästi heidät eikä surmannut heitä muiden joukkoon.
9. Kaivo, johon Ismael heitti surmaamiensa miesten ruumiit, oli kuningas Asan hakkauttama suuri vesisäiliö. Hän oli tehnyt sen siihen aikaan, kun hän kävi sotaa Israelin kuningasta Baesaa vastaan. Tämän vesisäiliön Ismael täytti nyt ruumiilla.
10. Ismael, Netanjan poika, otti vangiksi kaiken väen, joka oli jäljellä Mispassa, myös kuninkaan tyttäret – kaikki, joiden käskynhaltijaksi henkikaartin päällikkö Nebusaradan oli asettanut Gedaljan, Ahikamin pojan. Sitten Ismael lähti matkaan kohti ammonilaisten maata mukanaan kaikki vangitut.
11. Kun Johanan, Kareahin poika, ja häneen liittyneet sotapäälliköt saivat tietää, millaisia julmuuksia Ismael, Netanjan poika, oli tehnyt,
12. he lähtivät miehineen ajamaan häntä takaa. He tavoittivat Ismaelin suuren vesilammikon luona Gibeonissa.
13-14. Väki, jonka Ismael oli ottanut vangiksi Mispassa ja vienyt mukanaan, ilahtui suuresti nähdessään Johananin ja muiden sotapäälliköiden lähestyvän. Vangitut lähtivät heitä vastaan ja siirtyivät Johananin turviin.
15. Ismael ja kahdeksan hänen miestään pääsivät pakoon ja menivät ammonilaisten maahan.