10. Temppelissä Baruk luki Jeremian sanat kaikelle kansalle. Hän seisoi Gemarjan, kirjuri Safanin pojan, huoneen edessä temppelin ylemmällä esipihalla, Uudenportin luona.
11. Kun Miika, Gemarjan poika, Safanin pojanpoika, kuuli Barukin lukevan kirjakääröstä Herran sanat,
12. hän meni kuninkaanlinnaan kirjurin huoneeseen. Siellä olivat koolla kaikki päämiehet: kuninkaan kirjuri Elisama, Delaja, Semajan poika, Elnatan, Akborin poika, Gemarja, Safanin poika, Sidkia, Hananjan poika, ja muut johtomiehet.
13. Miika kertoi heille, mitä hän oli kuullut Barukin lukevan kokoontuneelle kansalle.
14. Silloin päämiehet lähettivät Barukin luo Jehudin, Netanjan pojan, jonka isoisä oli Selemja, Kusin poika. Jehudi sanoi Barukille: »Ota käärö, jonka luit kansalle, ja tule mukaani!» Baruk, Nerian poika, otti käärön ja seurasi Jehudia päämiesten luo.
15. Nämä sanoivat hänelle: »Istu ja lue, mitä kääröön on kirjoitettu!» Baruk luki, ja he kuuntelivat.
16. Kuultuaan kaiken he katsoivat kauhistuneina toisiaan ja sanoivat Barukille: »Meidän on ilmoitettava tästä kuninkaalle!»
17. He kysyivät Barukilta: »Miten sinä kirjoitit nämä sanat? Saneliko joku ne sinulle?»
18. Baruk vastasi: »Jeremia saneli minulle, ja minä kirjoitin ne sitä mukaa musteella tähän kääröön.»
19. Silloin päämiehet sanoivat Barukille: »Sinun ja Jeremian täytyy piiloutua, niin ettei kukaan tiedä, missä te olette!»
20. Itse he menivät palatsin esipihaan kuninkaan luo jätettyään sitä ennen kirjakäärön kirjuri Elisaman huoneeseen. He kertoivat kuninkaalle kaiken, mitä kääröön oli kirjoitettu.
21. Kuningas lähetti Jehudin hakemaan kääröä, ja tämä nouti sen kirjuri Elisaman huoneesta. Jehudi luki kirjakäärön kuninkaan kuullen koko hovin läsnä ollessa.
22. Kuningas asui silloin talvipalatsissaan; käsillä oli jo vuoden yhdeksäs kuukausi. Hänen edessään hehkui hiililämmitin.
23. Aina kun Jehudi oli lukenut kolme tai neljä palstaa, kuningas leikkasi ne irti kirjurinveitsellä ja heitti hiillokseen. Näin koko käärö paloi tuhkaksi.
24. Vaikka kuningas ja hänen hovinsa miehet kuulivat, mitä kääröön oli kirjoitettu, yksikään heistä ei pelästynyt eikä repäissyt vaatteitaan.
25. Elnatan, Delaja ja Gemarja vetosivat kyllä kuninkaaseen, ettei tämä polttaisi kääröä, mutta kuningas ei välittänyt heidän pyynnöistään.
26. Hän antoi pojalleen Jerahmeelille sekä Serajalle, Asrielin pojalle, ja Selemjalle, Abdeelin pojalle, käskyn vangita kirjuri Baruk ja profeetta Jeremia. Mutta Herra ei antanut heidän kätköpaikkansa paljastua.
27. Sen jälkeen, kun kuningas oli polttanut kirjakäärön, jonka Baruk oli Jeremian sanelun mukaan kirjoittanut, profeetalle tuli tämä Herran sana:
28. »Ota toinen käärö ja kirjoita siihen kaikki ne sanat, jotka olivat edellisessäkin käärössä, siinä jonka Juudan kuningas Jojakim poltti.
29. Sano Juudan kuninkaalle Jojakimille: Näin puhuu Herra: Sinä poltit ensimmäisen kirjakäärön ja sanoit Jeremialle: ’Miksi olet kirjoittanut, että Babylonian kuningas tulee tänne, tuhoaa tämän maan ja tekee lopun sen ihmisistä ja eläimistä?’