10. – Kansat, kuulkaa Herran sana!Tulkoon se tiettäväksi merten ääriin saakka!Sanokaa näin:– Hän, joka hajotti Israelin,kokoaa sen jälleen,hän pitää siitä huolta kuin paimen laumastaan.
11. Herra pelastaa Jaakobin jälkeläiset,vapauttaa heidät sortajan kädestä.
12. He tulevat ja riemuitsevat Siionin kukkulalla,virtanaan he tulevat, nauttivat Herran hyvyyttä.Hän antaa viljaa, viiniä ja öljyä,lampaita ja härkiä.He itse ovat kuin kasteltu puutarha,heidän kukoistuksensa ei koskaan enää kuihdu.
13. Silloin neito iloitsee karkeloiden,nuoret ja vanhat yhdessä riemuitsevat.He ovat saaneet kärsiä,mutta minä muutan heidän surunsa riemuksi,lohdutan ja ilahdutan heitä.
14. Minä ravitsen papit uhrirasvallaja ruokin kansani hyvillä lahjoilla,sanoo Herra.
15. Näin sanoo Herra:– Kuulkaa! Ramasta kuuluu huuto,katkera itku ja valitus.Raakel itkee lapsiaaneikä lohdutuksesta huoli,sillä heitä ei enää ole.
16. Näin sanoo Herra:– Lakkaa itkemästä,kuivaa kyyneleet silmistäsi!Saat palkan vaivannäöstäsi:lapsesi palaavat kotiin vihollismaasta,sanoo Herra.
17. – Sinulla on tulevaisuuden toivo:lapsesi palaavat asuinsijoilleen,sanoo Herra.
18. Minä olen kauan kuullutEfraimin vaikertavan:»Sinä, Herra, olet kurittanut minua,olen saanut kuritustakuin vikuroiva vasikka.Anna minun palata luoksesi,niin minä palaan,sillä sinä, Herra, olet minun Jumalani.
19. Nyt minä käännyn ja kadun,minä käsitän nyt, mitä olen tehnyt,ja lyön rintaani.Suuri on häpeäni,nuoruudestani saakka olen sitä kantanut.»
20. Eikö Efraim ole minun rakas poikani,silmieni ilo?Vaikka puhunkin Efraimia vastaan,en voi häntä unohtaa.Minun sydämeni heltyy,en voi olla armahtamatta häntä,sanoo Herra.
21. Pystytä merkkikiviä, aseta tienviittoja,jotta tietäisit, mistä tie kulkee.Paina mieleesi tie,se polku, jota olet kulkenut.Palaa kotiin, neitsyt Israel,palaa takaisin näihin kaupunkeihisi!