24. Herra käski Jeremian ilmoittaa nehelamilaiselle Semajalle nämä sanat:
25. »Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Sinä olet lähettänyt omissa nimissäsi kirjeen pappi Sefanjalle, Maasejan pojalle, ja tarkoittanut sen muillekin papeille sekä Jerusalemissa olevalle kansalle. Hän oli kirjoittanut:
26. ’Herra on pannut sinut, Sefanja, pappi Jojadan seuraajaksi valvomaan järjestystä Herran temppelissä ja toimittamaan jalkapuuhun ja kaularautaan kaikki hullut ja hurmahenget, jotka esiintyvät profeettoina.
27. Mikset siis vieläkään ole vaientanut anatotilaista Jeremiaa, joka profetoi teidän keskuudessanne?
28. Kenenkään estämättä hän on kirjoittanut meille Babyloniaan näin: Te joudutte viipymään siellä vielä kauan. Rakentakaa taloja ja asettukaa niihin asumaan! Istuttakaa puutarhoja ja nauttikaa niiden hedelmistä!’»
29. Tämän kirjeen pappi Sefanja oli lukenut ääneen, ja profeetta Jeremiakin oli sen kuullut.
30. Silloin Jeremia sai Herralta käskyn
31. kirjoittaa pakkosiirtolaisille ja julistaa nehelamilaisesta Semajasta nämä Herran sanat: »Semaja on esiintynyt profeettana teidän keskuudessanne, vaikka minä en ole häntä lähettänyt. Hän on saanut teidät luottamaan valheeseen.
32. Sen tähden minä, Herra, olen päättänyt rangaista nehelamilaista Semajaa ja hänen jälkeläisiään. Kukaan heistä ei saa enää asua minun kansani keskellä eikä kukaan heistä tule näkemään, mitä hyvää minä sille teen. Sillä Semaja on puhunut valhetta minun nimissäni, sanoo Herra!»