33. Sinä päivänä kaikkialla, maan äärestä ääreen, viruu kuolleita, jotka Herra on surmannut. Ei heille pidetä valittajaisia, ei heitä koota eikä haudata, vaan heidän ruumiinsa jäävät hajalleen maatumaan.
34. – Huutakaa, paimenet, valittakaa!Kieriskelkää tomussa, te laumojen johtajat,sillä aika on tullut,jolloin te joudutte teurastettaviksi.Te kaadutte, te hajoatte sirpaleiksikuin kallisarvoinen astia!
35. Paimenet eivät pääse pakoon,laumojen johtajat eivät löydä turvapaikkaa.
36. Kuulkaa: paimenet huutavat,laumojen johtajat valittavat!Herra hävittää heiltä niityt.
37. Heidän turvalliset laitumensa tuhoutuvatHerran hehkuvan vihan alla.
38. Niin kuin leijona nousee tiheiköstään,niin on Herra lähtenyt liikkeelle.Tappavalla miekallaan,hehkuvalla vihallaanhän tekee heidän maansa autioksi!