Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Jeremia 23:20-30 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

20. Herran viha ei asetu,ennen kuin hän on vienyt loppuunaikeensa ja päätöksensä.Vielä tulee aika,jolloin te sen tajuatte.

21. – Minä en ole lähettänyt tuollaisia profeettoja,mutta silti he juoksevat joka suuntaan.Minä en ole puhunut heille,mutta silti he esiintyvät minun profeettoinani.

22. Jos he olisivat olleet läsnä ja kuulleet,mitä minä päätin tehdä,he julistaisivat kansalleni minun päätöksenija saisivat sen kääntymään pahoilta teiltäänja pahoista teoistaan.

23. Olenko minä sellainen Jumala,jonka valta ulottuu vain lähelle?Eikö myös kauas?sanoo Herra.

24. Voiko kukaan kätkeytyä sellaiseen piilopaikkaan,etten minä häntä näkisi?sanoo Herra.Enkö minä ole läsnä kaikkiallaniin taivaassa kuin maassa?sanoo Herra.

25. »Minä olen kuullut, mitä nuo profeetat puhuvat, nuo, jotka julistavat minun nimissäni silkkaa valhetta. He sanovat: ’Olen nähnyt unen, olen nähnyt unen!’

26. Kuinka kauan tätä vielä jatkuu? Mitä onkaan mielessä noilla profeetoilla, jotka julistavat valhetta ja omia pettäviä kuvitelmiaan!

27. He pyrkivät siihen, että kansani unohtaisi minut niiden unien takia, joita he kertovat toinen toiselleen. Niinhän heidän isänsäkin unohtivat minut ja palvelivat Baalia.

28. Profeetta, joka on nähnyt unen, kertokoon unensa. Mutta se, jolle minä olen puhunut, julistakoon minun sanani totuudenmukaisesti!– Mitä tekemistä akanoilla on jyvien seassa?sanoo Herra.

29. Eikö minun sanani ole kuin tuli,kuin moukari, joka murskaa kallion?»

30. Herra sanoo:»Totisesti, minä käyn näiden profeettojen kimppuun, näiden, jotka sieppaavat sanoja toisiltaan ja julistavat niitä minun sanoinani!

Lue täydellisestä luku Jeremia 23