Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Jeremia 2:28-37 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

28. Missä ovat ne jumalat, jotka olet itsellesi tehnyt?Tulkoot ne hädän hetkenä auttamaan sinua, jos voivat!Onhan sinulla, Juuda, jumaliayhtä paljon kuin kaupunkeja!

29. – Miksi te yhä syytätte minua,tehän olette kaikki jo luopuneet minusta,sanoo Herra.

30. Turhaan minä olen kurittanut teitä,ette te ole ottaneet opiksenne.Oma miekkanne on syönyt teidän profeettannekuin raateleva leijona.

31. Te nykyinen polvi,ottakaa vihdoinkin todesta Herran sana!Olenko minä ollut Israelille autiomaa, pimeyden maa?Miksi minun kansani sanoo:»Me juoksemme, minne itse haluamme,emme enää palaa sinun luoksesi»?

32. Unohtaako neitonen korunsatai morsian pukunsa nauhat?Minun kansani on unohtanut minutaina uudestaan, kerran toisensa jälkeen.

33. Kuinka taitava oletkaan löytämään tienrakastajiesi luo!Niinpä oletkin jo tottunut pahoihin tekoihisi.

34. Katso, viittasi liepeissä on köyhien ja viattomien verta.Sinä olet surmannut heidät,vaikka et tavannut heitä murtautumasta taloosi.

35. Tästä huolimatta sinä sanot:»Minä olen syytön,kääntyköön Herran viha minusta pois!»Mutta minä, Herra, käyn oikeutta sinua vastaan,koska väität: »En ole syntiä tehnyt.»

36. Miksi ryntäät suunnasta toiseen?Egypti pettää toiveesi,niin kuin Assyria aikoinaan petti.

37. Sieltäkin saat lähteä häväistynä, kädet pääsi päällä,sillä Herra on hylännyt ne, joihin luotat.Niistä ei ole sinulle mitään apua!»

Lue täydellisestä luku Jeremia 2