Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Jeremia 2:22-30 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

22. Vaikka pesisit itsesi saippualla,vaikka käyttäisit lipeää,jäisi syntiesi lika yhä jäljelle,en voisi olla sitä näkemättä, sanoo Herra.

23. Miten voit väittää:»En ole saastainen, en ole juossut baalien perässä»?Ajattele toki, mitä tapahtui laaksossa,muista, mitä olet tehnyt,sinä nuori, kiihkeä kamelintamma,joka laukkaat sinne ja tänne,

24. sinä villiaasi, autiomaan kasvatti,joka himossasi pärskit ja huohotat!Mikä voi hillitä sinun kiimasi?Ei yhdenkään, joka etsii sinua kumppanikseen,tarvitse juosta itseään uuvuksiin.Kiimasi aikaan sinut kyllä löytää.

25. Varo, Israel, ettet juokse jalkojasi verilleja kurkkuasi kuivaksi!Mutta sinä vastaat: »Anna minun olla!Minä rakastan vieraita jumalia,niitä minä haluan seurata.»

26. Niin kuin kiinni joutunut varas,niin Israelin heimokin saa osakseen häpeän:koko kansa, sen kuninkaat, päämiehet, papit ja profeetat.

27. Puulle he sanovat: »Sinä olet isäni»,ja kivelle: »Sinä olet minut synnyttänyt.»He ovat kääntäneet selkänsä minulle, Herralle,kääntäneet kasvonsa minusta pois.Hädän hetkenä he kuitenkin huutavat minulle:»Tule ja auta meitä!»

28. Missä ovat ne jumalat, jotka olet itsellesi tehnyt?Tulkoot ne hädän hetkenä auttamaan sinua, jos voivat!Onhan sinulla, Juuda, jumaliayhtä paljon kuin kaupunkeja!

29. – Miksi te yhä syytätte minua,tehän olette kaikki jo luopuneet minusta,sanoo Herra.

30. Turhaan minä olen kurittanut teitä,ette te ole ottaneet opiksenne.Oma miekkanne on syönyt teidän profeettannekuin raateleva leijona.

Lue täydellisestä luku Jeremia 2