3. Sanokaa silloin veljillenne:»Te olette ’Minun kansani’!»Sanokaa sisarillenne:»Teidän nimenne on ’Rakastettu’!»
4. – Käykää oikeutta äitiänne vastaan, syyttäkää häntä,hän ei ole enää minun vaimonienkä minä ole hänen miehensä.Poistakoon hän kasvoiltaan portonmerkit,rinnoiltaan huoranhelyt.
5. Muuten minä riisun hänet alastomaksi,yhtä paljaaksi kuin hän oli syntyessään,teen hänet autiomaan kaltaiseksi,paljaaksi kuin kuiva aavikko,annan hänen kuolla janoon.
6. Hänen lapsiaan en rakasta,he ovat porton lapsia.
7. Heidän äitinsä on harjoittanut haureutta,heidän synnyttäjänsä on häpäissyt itsensä.Hän on sanonut: »Minä haluan juostarakastajieni perässä.He antavat minulle ruoan ja juoman,villavaatteet ja pellavapuvut,öljyvoiteet ja viinit.»
8. Sen tähden minä tukin hänen tiensä orjantappuroilla,rakennan muurin hänen eteensä,ettei hän pääse poluilleen.
9. Kun hän sitten juoksee rakastajiensa perään,ei hän enää tavoita heitä,turhaan hän heitä etsii.Viimein hän sanoo:»Minä palaan mieheni luo,hänen luonaan minulla oli parempi kuin täällä.»
10. Sitä tämä nainen ei käsitä,että minulta hän on saanutviljan, viinin ja öljyn,minä olen antanut hopeaa ja kultaa runsain määrin.Senkin he ovat uhranneet Baalille.
11. Sen tähden minä en enää anna viljaa enkä viiniä,satoa ei tule silloin kun pitäisi tulla.Minä otan pois villani ja pellavanipeittämästä hänen alastomuuttaan.
12. Minä riisun hänet alastihänen rakastajiensa silmien edessä,eikä kukaan voi sitä estää.
13. Minä teen lopun hänen ilonpidostaan:juhlat, uudenkuun päivät, pyhäpäivät,kaikki juhla-ajat minä otan häneltä pois.
14. Minä hävitän hänen viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa,joista hän on sanonut:»Ne ovat rakastajieni maksu minulle.»Villieläimet syövät niiden versot,ja minä annan metsän kasvaa niiden paikalle.