1. Oli kymmenes vuosi, kymmenennen kuun kahdestoista päivä, ja minulle tuli tämä Herran sana:
2. »Ihminen, käännä katseesi kohti faraota, Egyptin kuningasta, ja julista tuomio hänelle ja koko Egyptille.
3. Sano hänelle: Näin sanoo Herra Jumala:– Farao, Egyptin kuningas,minä käyn sinua vastaan!Sinä lojut kuin suuri krokotiilivirtasi vesissäja sanot: »Virta on minun,minä olen sen tehnyt.»
4. Mutta minä isken koukut leukoihisija painan virtasi kalat panssariisi,minä tempaan sinut virtasi keskeltäkaikkine kaloinesi,jotka ovat panssariisi tarttuneet.
5. Ja minä viskaan sinut autiomaahan,sinut ja kaikki sinun virtasi kalat.Sinä putoat kuivalle maalle,eikä sinua haeta, ei haudata.Maan petojen,taivaan lintujen ruoaksiminä jätän sinut.
6. Kaikki Egyptin asukkaat saavat tietää,että minä olen Herra.Ruokosauvan tavoinsinä olet tukenut israelilaisia.
7. Kun he tarttuvat sinuun, sinä katkeatja puhkaiset heidän kätensä,kun he nojaavat sinuun, sinä murrutja he kaatuvat,heidän lanteensa murtuu.
8. »Sen tähden sanoo Herra Jumala: Minä tuon sotajoukot sinua vastaan ja hävitän maastasi sekä ihmiset että eläimet.
9. Egyptistä tulee autio, raunioitunut maa, ja silloin kaikki tietävät, että minä olen Herra.»Sinä sanot: ’Virta on minun, minä olen sen tehnyt.’
10. Sen tähden minä käyn sinua ja sinun virtaasi vastaan, sen tähden minä teen Egyptistä aution, raunioituneen maan Migdolista Assuaniin, Nubian rajalle asti.
11. Ihmisen jalka ei sitä tallaa, eläimen jalka ei sitä polje, siellä ei asu ketään neljäänkymmeneen vuoteen.
12. Minä teen Egyptistä autiomman kuin yksikään autiomaa, ja sen kaupungit ovat raunioista raunioituneimmat neljäkymmentä vuotta. Minä hajotan Egyptin kansan toisten kansojen sekaan, minä sirotan sen vieraisiin maihin.
13. »Mutta näin sanoo Herra Jumala: Neljänkymmenen vuoden kuluttua minä kokoan egyptiläiset toisten kansojen keskeltä, sieltä minne heidät oli hajotettu.