11. Hänen hevosensa polkevat katusi rikki,hänen sotilaansa surmaavat väkesi,ja hän kaataa pylvääsi, mahtisi merkit.
12. He ryöstävät kaikki rikkautesi,riistävät kaiken kokoamasi,repivät muurisi maahanja tuhoavat komeat talosi,heittävät kivet, palkit ja mullansyvälle mereen.
13. Minä lopetan sinun laulujesi pauhun,harppujesi helinää ei enää kuulla.
14. Minä pyyhkäisen sinut paljaaksi kallioksi,luodoksi, jolla kuivataan verkkoja,eikä sinua rakenneta uudestaan,sillä minä, Herra, olen puhunut.Näin sanoo Herra Jumala.
15. »Näin sanoo Herra Jumala Tyrokselle: Meren rannat järkkyvät, kun sinä ryskyen kaadut, kun miekan lävistämät voihkivat ja tappajat riehuvat keskelläsi.
16. Meren ruhtinaat astuvat valtaistuimiltaan kaikki, heittävät viittansa pois ja riisuvat kirjaillut vaatteensa. Pelko viittanaan he asettuvat paljaalle maalle, vavisten he kauhistelevat kohtaloasi.