5. Hänen edellään rientää rutto,kuolema kulkee hänen jäljessään.
6. Kun hän pysähtyy, maa vavahtaa,kun hän katsoo, kansat vapisevat.Ikuiset vuoret menevät murskaksi,ikiaikaiset kukkulat vajoavat.Voimallinen on aina hänen kulkunsa.
7. Kusanin telttojen minä näen tuhoutuvan,Midianin telttakankaat vapisevat.
8. Virtoihinko sinä, Herra, olet vihastunut,oletko kiivastunut jokiin,tulistunut merelle,kun nyt ajat hevosillasi,kiidät voitonvaunuissasi?
9. Sinä otat jousen käteesi,asetat nuolen jänteelle. (sela)Sinä halkaiset maan,ja virrat purkautuvat esiin.
10. Vuoret näkevät sinut ja vapisevat,rankkasade lankeaa,syvät vedet pauhaavatja kohottavat aaltonsa korkealle.