11. ja huusi kovalla äänellä:– Hakatkaa poikki se puu ja katkaiskaa sen oksat,riipikää irti sen lehvätja hajottakaa ympäriinsä sen hedelmät!Paetkoot eläimet sen altaja linnut sen oksilta!
12. Mutta sen kanto jättäkää maahan,rauta- ja pronssikahleissa jättäkää se ruohikkoon.Yökasteesta se kastukoon,ja yhdessä eläinten kanssa se saakoon elantonsamaan ruohosta.
13. Sen sydän lakatkoon olemasta ihmisen sydän,saakoon se sijaan eläimen sydämen,ja sellaisena se olkoon seitsemän vuotta.
14. Valvojaenkelit ovat tämän asian päättäneet,pyhät enkelit tästä sanansa sanoneet,jotta elävät tulisivat tietämään,että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntiaja että hän antaa kuninkuuden kenelle tahtooja voi nostaa valtaan alhaisimmankin ihmisistä.
15. »Tämän unen minä, kuningas Nebukadnessar, olen nähnyt. Selitä sinä, Beltesassar, se nyt minulle, kun kukaan valtakuntani viisaista ei siihen pysty. Sinä pystyt siihen, sillä sinussa asuu pyhien jumalien henki.’»
16. Daniel, myös Beltesassariksi kutsuttu, oli säikähdyksestä hetken vaiti. Se, mikä täytti hänen mielensä, pelotti häntä. Silloin kuningas lausui: »Selitä minulle tämä uni, ei sinun tarvitse pelätä.»Beltesassar sanoi:»Herrani! Kunpa uni koskisi sinun vihollisiasi ja sen selitys sinun vastustajiasi!
17. Puu, jonka näit, joka kasvoi ja vahvistui, niin että sen latva ulottui taivaaseen, puu, joka näkyi kaikkialle maailmaan
18. ja jonka lehvistö oli kaunis ja hedelmät runsaat ja jossa oli ravintoa kaikille, jonka alla asustivat maan eläimet ja jonka oksilla majailivat taivaan linnut,
19. se puu olet sinä, kuningas! Sinä olet kasvanut ja vahvistunut, sinun mahtisi on kohonnut taivaaseen asti, ja sinun valtasi on saavuttanut maan ääret.
20. Sinä näit pyhän valvojaenkelin laskeutuvan taivaasta ja sanovan: ’Hakatkaa poikki se puu ja hävittäkää se, mutta jättäkää sen kanto maahan, rauta- ja pronssikahleissa ruohikkoon, ja kastukoon se yökasteesta ja saakoon elantonsa yhdessä eläinten kanssa, kunnes seitsemän vuotta on kulunut.’
21. »Unen selitys on tämä, kuningas, ja se on Korkeimman päätös herrani ja kuninkaani kohtalosta:
22. Sinut ajetaan pois ihmisten joukosta, ja olet asuva villieläinten parissa. Härkien tavoin olet saava ruohoa ruoaksesi, ja yökaste on sinut kasteleva. Seitsemän vuotta vierii sinun ylitsesi, kunnes opit tietämään, että Korkein on hallitsija ihmisten valtakunnassa ja että hän antaa sen kuninkuuden kenelle tahtoo.
23. Sen puun kanto käskettiin jättää jäljelle, ja tämä tarkoittaa, että saat takaisin valtakuntasi, kun olet oppinut tietämään, että todellinen valta on Taivaan.
24. Siksi, kuningas, olkoon tämä neuvoni sinulle mieluisa: sovita syntisi tekemällä hyvää ja pahat tekosi olemalla suopea köyhille. Jospa onnesi siten kestäisi kauemmin.»
25. Kaikki tämä tuli kuningas Nebukadnessarin osaksi.