7. Kaldealaiset sanoivat uudestaan: »Kuningas kertokoon unen palvelijoilleen, niin me selitämme sen.»
8. Kuningas vastasi: »Minä näen selvästi, että te vain yritätte voittaa aikaa, koska olette ymmärtäneet, että päätökseni on ehdoton:
9. jos ette kerro minulle unta, teitä kaikkia odottaa yksi ja sama tuomio. Siksi te olette sopineet keskenänne, että puhutte minulle kierosti ja petollisesti, kun toivotte, että ajat muuttuvat. Kertokaa siis minulle uni, niin minä tiedän, että osaatte sen myös selittää.»
10. Kaldealaiset vastasivat kuninkaalle: »Maan päällä ei ole ihmistä, joka voisi kertoa kuninkaalle sen, mitä hän tahtoo. Ei kukaan kuningas, oli hän miten suuri ja mahtava hyvänsä, ole vaatinut tällaista yhdeltäkään enteidenselittäjältä, loitsupapilta tai kaldealaiselta viisaalta!
11. Asia, jota kuningas kysyy, on niin vaikea, että siihen voisivat vastata vain jumalat, jotka eivät asusta kuolevaisten parissa.»
12. Tämän kuultuaan kuningas suuttui ja vihastui kovin ja käski surmata kaikki Babylonian viisaat.
13. Kun käsky viisaiden surmaamisesta oli annettu, joutuivat myös Daniel ja hänen toverinsa kuolemanvaaraan.
14. Silloin Daniel puhutteli viisaasti ja taitavasti Arjokia, kuninkaan henkivartijoiden päällikköä, joka oli saanut tehtäväkseen surmata Babylonian viisaat,
15. ja kysyi häneltä: »Minkä vuoksi kuningas on antanut näin ankaran käskyn?» Arjok selitti asian Danielille.