1. Minä näin Herran seisovan alttarin ääressä. Hän sanoi:– Iske pylväänpäihin, niin että portinpielet vapisevat!Lyö ne murskaksi heidän päähänsä!Viimeiset minä surmaan miekalla.Yksikään heistä ei pääse pakoon,ei kukaan selviä hengissä.
2. Jos he tunkeutuvat tuonelaan,sieltäkin minun käteni tavoittaa heidät.Jos he nousevat taivaisiin,sieltäkin minä noudan heidät.
3. Jos he kätkeytyvät Karmelin rinteille,sieltäkin minä etsin heidät käsiini.Jos he piiloutuvat minulta meren pohjaan,siellä minä käsken meripedon purra heitä.
4. Jos viholliset vievät heidät vankeuteen,käsken miekan tappaa heidät siellä.Minä käännän katseeni heihinonnettomuudeksi, en onneksi.
5. Hän on Herra Jumala Sebaot.Hän koskettaa maata, ja se vavahteleeja kaikki sen asukkaat valittavat.Se nousee kaikkineen kuin Niilin vesi,se laskee kuin Egyptin virta.
6. Hän on rakentanut asumuksensa taivaisiin,perustanut holvisalinsa maan ylle.Hän kutsuu vedet merestäja kostuttaa niillä maan.Hänen nimensä on Herra.
7. – Oletteko te israelilaiset minullesen kummempia kuin nubialaiset?kuuluu Herran sana.– Enkö minä tuonut Israelin Egyptistäniin kuin toin filistealaiset Kaftoristaja syyrialaiset Kiristä?
8. Katso, Herra Jumala on kääntänyt katseensatätä syntistä valtakuntaa vastaan.Minä hävitän sen maan päältä.Mutta kaikkia Jaakobin jälkeläisiä minä en hävitä,kuuluu Herran Jumalan sana.
9. – Ei, vaan minä annan käskynravistella Israelia kaikkien kansojen keskuudessaniin kuin jauhoja ravistellaanseulassa, jota yksikään hiekkajyvä ei läpäise.
10. Kansani syntiset kaatuvat miekkaan,kaikki nuo, jotka sanovat:»Meille et onnettomuutta tuota,et anna sen meitä kohdata!»