Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

5. Mooseksen Kirja 32:22-35 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

22. Minun vihani on syttynyt,sen liekki yltää syvyyksiin saakka.Se kärventää maan ja sen sadon,kalvaa vuorten perustukset.

23. Minä kasaan heilleonnettomuuksia onnettomuuksien päälle,kulutan heihin kaikki nuoleni.

24. He nääntyvät nälkään, he menehtyvät ruttoon,kulkutauti korjaa heidät.Minä lähetän heidän kimppuunsaraatelevia petoja ja myrkkykäärmeitä.

25. Ulkona heidän lapsensa tappaa miekkaja kodeissa kauhu.Kuolema vie niin nuorukaisen kuin neidon,niin sylilapsen kuin vanhuksen.

26. »Minä voisin hävittää heidät,pyyhkiä pois heidän muistonsakin ihmisten mielistä,

27. mutta minä en halua kuulla vihollisteni pilkkasanoja,en salli, että he ymmärtävät kaiken väärinja sanovat: ’Tämä hävitys on meidän kättemme työtä,ei suinkaan Herran.’

28. Israel on ymmärtämätön kansa,se ei ota opikseen neuvoista.

29. Jos se olisi viisas, se ymmärtäisi tämän,tajuaisi, miten sen lopulta käy.»

30. Kuinka voisi yksi ainoa vihollinen ajaa takaa tuhatta,kuinka voisi kaksi miestä karkottaa kymmenentuhatta,ellei Herra, Israelin kallio, olisi myynyt kansaansa,ellei hän olisi antanut sitä vihollisten käsiin?

31. Vihollistemmekin luulisi ymmärtävän,ettei heidän kallionsa ole niin kuin meidän.

32. Sodomasta ovat peräisin vihollistemme viiniköynnökset,Gomorran rinnemailla ne ovat kasvaneet.Heidän rypäleensä ovat myrkkyrypäleitä,heidän rypäleterttunsa karvaita maultaan.

33. Liskojen myrkkyä on heidän viininsä,sarvikyiden julmaa myrkkyä.

34. Tämä kaikki on minulla mielessäni,sinetillä suljettuna aitoissani

35. koston ja rangaistuksen päivään saakka,siihen päivään, jona he sortuvat.Heidän perikatonsa on lähellä,se, mikä heitä odottaa, tulee pian.

Lue täydellisestä luku 5. Mooseksen Kirja 32