1. »Sitten me käännyimme ja lähdimme liikkeelle autiomaan halki Kaislameren suuntaan sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli minulle antanut. Me kiertelimme pitkän aikaa Seirin vuorten tienoilla,
2. kunnes Herra sanoi minulle:
3. ’Te olette jo kyllin kauan kierrelleet näillä vuorilla. Kääntykää nyt pohjoiseen.
4. Sano kansalle: Te kuljette pian sen alueen halki, joka kuuluu Esaun jälkeläisille, teidän Seirissä asuvalle sukulaiskansallenne. Vaikka he pelkäävätkin teitä, älkää tehkö mitään ajattelematonta
5. älkääkä ryhtykö sotimaan heitä vastaan. Minä en anna teille heidän maastaan edes kämmenenleveyttä, sillä Seirin vuoriston minä olen antanut Edomin, Esaun suvun, omaisuudeksi.
6. Kun tarvitsette ruokaa, ostakaa se heiltä, ja maksakaa heille myös juomavedestä.
7. Onhan Herra, teidän Jumalanne, siunannut teitä kaikissa toimissanne. Hän on huolehtinut teistä vaeltaessanne tämän suuren autiomaan halki. Nämä neljäkymmentä vuotta Herra, teidän Jumalanne, on ollut teidän kanssanne, eikä teiltä ole puuttunut mitään.’
8. »Niin me siis kuljimme Seirissä asuvan sukulaiskansamme, Esaun jälkeläisten, alueen kautta pitkin Araban tietä, joka tulee Eilatista ja Esjon-Geberistä. Sitten me käännyimme Moabin autiomaan suuntaan.
9. »Herra sanoi minulle: ’Älkää kohdelko moabilaisia vihollisinanne älkääkä ryhtykö sotimaan heitä vastaan. Minä en anna teille heidän maastaan mitään, sillä Arin seudut minä olen antanut Lootin jälkeläisten omaisuudeksi.’ –
10. Aikaisemmin siellä asuivat emiläiset, mahtava ja lukuisa kansa. He olivat yhtä kookkaita kuin anakilaiset,
11. ja näiden tavoin heidätkin luetaan refalaisiin, vaikka moabilaiset kutsuvat heitä emiläisiksi.
12. Seirissä taas olivat muinoin asuneet horilaiset, mutta Esaun jälkeläiset riistivät heiltä heidän maansa, hävittivät heidät tieltään ja asettuivat heidän alueilleen, kuten israelilaisetkin tekivät omassa maassaan, jonka Herra heille antoi.
13. »Herra käski meidän kulkea eteenpäin Seredin jokiuoman poikki, ja me teimme niin.
14. Vaelluksemme Kades-Barneasta Seredin jokiuoman ylitykseen saakka kesti kolmekymmentäkahdeksan vuotta. Sinä aikana kuolivat Egyptistä lähteneen sukupolven kaikki asekuntoiset miehet, kuten Herra oli vannonut.
15. Herra kääntyi heitä vastaan ja hävitti heidät leiristä viimeistä miestä myöten.
16. »Kun viimeisetkin näistä miehistä olivat kuolleet kansan keskuudesta,
17. Herra sanoi minulle: