Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

4. Mooseksen Kirja 32:17-28 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

17. Me itse varustaudumme ja riennämme taistelemaan israelilaisten etunenässä, kunnes olemme saattaneet muut asuinsijoilleen, mutta naisemme ja lapsemme voivat sillä aikaa asua linnoitetuissa kaupungeissa turvassa tämän maan asukkailta.

18. Palaamme kotiin vasta sitten, kun jokainen israelilainen on saanut oman perintömaansa.

19. Emme enää vaadi muiden rinnalla osuutta Jordanin takaisista maista, jos saamme itsellemme osuuden täältä Jordanin itäpuolelta.»

20. Mooses sanoi heille: »Jos teette niin kuin nyt lupaatte, jos siis varustaudutte Herran sotaan

21. ja jos jokainen asekelpoinen mies teidän joukostanne lähtee Jordanin tuolle puolen ja taistelee, kunnes viholliset on tuhottu,

22. eikä kukaan teistä palaa, ennen kuin maa on voitettu Herran omaksi, silloin te olette täyttäneet velvollisuutenne Herraa ja Israelia kohtaan, ja Herra antaa nämä seudut teille.

23. Mutta jos ette tee niin, te teette syntiä Herraa vastaan, ja muistakaa, että silloin joudutte kantamaan syntienne seuraukset.

24. Rakentakaa siis kaupunkeja naistenne ja lastenne turvaksi ja aitauksia lampaitanne ja vuohianne varten, mutta pitäkää myös, minkä lupasitte.»

25. Gadin ja Ruubenin miehet sanoivat Moosekselle: »Me, sinun palvelijasi, teemme, niin kuin sinä käsket.

26. Vanhuksemme, vaimomme ja lapsemme sekä lampaamme, vuohemme ja muut eläimemme saavat jäädä tänne Gileadin kaupunkeihin,

27. mutta kaikki taistelukelpoiset miehemme lähtevät Herran sotaan joen tuolle puolen, niin kuin sinä käskit.»

28. Silloin Mooses antoi heitä koskevan määräyksen pappi Eleasarille ja Joosualle, Nunin pojalle, sekä Israelin heimojen ja sukukuntien päämiehille.

Lue täydellisestä luku 4. Mooseksen Kirja 32