12. Daavid ymmärsi, että Herra oli vahvistanut hänen asemansa Israelin kuninkaana ja antanut hänen kuninkuutensa menestyä kansansa Israelin vuoksi.
13. Sen jälkeen, kun Daavid oli siirtynyt Hebronista Jerusalemiin, hän otti vielä useita vaimoja ja sivuvaimoja, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
14. Hänen Jerusalemissa syntyneiden poikiensa nimet olivat Sammua, Sobab, Natan, Salomo,
15. Jibhar, Elisua, Nefeg, Jafia,
16. Elisama, Eljada ja Elifelet.
17. Kun filistealaiset kuulivat, että Daavid oli voideltu Israelin kuninkaaksi, he lähtivät kaikki liikkeelle käydäkseen Daavidin kimppuun. Saatuaan tästä tiedon Daavid lähti turvapaikkaansa vuorille.
18. Filistealaiset tulivat ja levittäytyivät Refaiminlaaksoon.
19. Daavid kysyi Herralta: »Lähdenkö filistealaisia vastaan? Annatko heidät minun käsiini?» Herra vastasi hänelle: »Lähde! Minä annan filistealaiset sinun käsiisi.»
20. Daavid tuli Baal-Perasimiin, löi siellä filistealaiset ja sanoi: »Herra on murtanut viholliset minun edestäni niin kuin vedet murtavat padon.» Tämän vuoksi paikka sai nimen Baal-Perasim.
21. Filistealaiset jättivät sinne jumalankuvansa, ja Daavid ja hänen miehensä kuljettivat ne pois.
22. Mutta filistealaiset tulivat uudelleen ja levittäytyivät Refaiminlaaksoon.
23. Daavid kysyi Herralta neuvoa, ja Herra vastasi: »Älä mene heitä vastaan, vaan kierrä heidän taakseen ja hyökkää heidän kimppuunsa balsamipuiden kohdalta.