16. Mutta kun enkeli ojensi kätensä Jerusalemia kohti tuodakseen hävityksen sinne, Herra katui tuhotyötä ja sanoi enkelille, joka hävitti kansaa: »Jo riittää. Laske kätesi.» Herran enkeli oli silloin jebusilaisen Araunan puimatantereen kohdalla.
17. Nähdessään enkelin surmaavan kansaa Daavid sanoi Herralle: »Minähän olen syntiä tehnyt, minä olen tehnyt väärin. Mutta entä tämä minun laumani, mitä se on tehnyt? Osukoon kätesi minuun ja isäni sukuun.»
18. Silloin Gad tuli Daavidin luo ja sanoi hänelle: »Mene jebusilaisen Araunan puimatantereelle ja pystytä sinne alttari Herralle.»
19. Daavid teki kuten Gad oli sanonut ja lähti paikalle, jonka Herra oli määrännyt.
20. Kun Arauna katsahti alas rinteelle, hän näki kuninkaan ja kuninkaan miesten olevan tulossa. Hän lähti heitä vastaan ja heittäytyi maahan kuninkaan eteen.
21. Arauna kysyi: »Minkä vuoksi herrani ja kuninkaani tulee palvelijansa luo?» Daavid vastasi: »Ostamaan sinulta puimatannerta. Aion rakentaa siihen alttarin Herralle, jotta kansa vapautuisi vitsauksesta.»
22. Arauna sanoi Daavidille: »Herrani ja kuninkaani voi uhrata mielensä mukaan. Tässä on härkiä polttouhriksi ja puimarekiä ja härkien ikeitä polttopuiksi.
23. Kaiken tämän Arauna antaa sinulle, kuningas.» Ja hän jatkoi: »Herra, sinun Jumalasi, täyttäköön toiveesi!»
24. Mutta kuningas vastasi: »Ei, minä ostan sinulta kaiken täydestä hinnasta. Minä en uhraa Herralleni ja Jumalalleni ilmaiseksi saatuja polttouhreja.»Daavid osti puimatantereen ja härät viidelläkymmenellä hopeasekelillä.
25. Hän rakensi sinne alttarin Herralle ja uhrasi poltto- ja yhteysuhreja. Herra kuuli nyt kansan rukoukset, ja Israel vapautui vitsauksesta.