Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

2. Samuelin Kirja 22:5-18 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

5. Kuoleman aallokko saartoi jo minut,turmion pyörteet minua kauhistivat,

6. tuonelan paulat vangitsivat minut,näin edessäni kuoleman ansat.

7. Silloin huusin hädässäni Herraa,minä kutsuin apuun Jumalaani.Ääneni kantautui hänen temppeliinsä,ja hän kuuli minun huutoni.

8. Maa tärisi ja järkkyi,taivaan pilarit vavahtelivat,hänen vihansa sai ne horjumaan.

9. Hänen sieraimistaan nousi savuja kaikennielevä liekki hänen suustaan,se suitsusi hiilten hehkua.

10. Hän kallisti taivaan ja laskeutui alaspimeä pilvi jalkojensa alla,

11. hän lensi kerubi ratsunaanja kiiti tuulen siivin.

12. Hän teki majakseen pimeyden,sateiden lähteen, raskaat pilvet.

13. Hänen loistonsa sytytti liekkiin hehkuvat hiilet.

14. Herra jylisi taivaasta,Korkein antoi äänensä kaikua,

15. hän ampui nuoliaan ja hajotti viholliset,hän sinkosi salamansa ja sai heidät kauhun valtaan.

16. Merten lähteet paljastuivatja maanpiirin perustukset tulivat näkyviin,kun Herra nuhteli merta,kun hänen raivonsa myrsky puhalsi sen yli.

17. Korkeudestaan hän ojensi kätensä ja tarttui minuun,hän veti minut ylös syvistä vesistä.

18. Hän vapautti minut vihollisteni väkevistä käsistä,vihamiehistäni, jotka olivat minua vahvemmat.

Lue täydellisestä luku 2. Samuelin Kirja 22