4. Ja hän jatkoi: »Kunpa minut asetettaisiin tuomariksi tähän maahan! Minun luokseni voisi tulla jokainen, jolla on riita-asia tai oikeusjuttu, ja minä tekisin hänelle oikeutta.»
5. Aina kun joku lähestyi heittäytyäkseen hänen eteensä, hän kiiruhti kohottamaan tulijan maasta ja suuteli häntä.
6. Absalom teki tällä tavoin kaikille israelilaisille, jotka tulivat kuninkaan luo hakemaan oikeutta. Näin hän houkutteli puolelleen Israelin miesten sydämet.
7. Neljän vuoden kuluttua Absalom sanoi kuninkaalle: »Tahtoisin mennä Hebroniin täyttämään lupauksen, jonka olen tehnyt Herralle.
8. Asuessani Gesurissa aramealaisten parissa lupasin näet, että jos Herra antaa minun palata Jerusalemiin, minusta tulee jälleen hänen palvelijansa.»
9. Kuningas sanoi: »Mene rauhassa.» Niin Absalom lähti Hebroniin.
10. Hän oli lähettänyt salaa viestinviejiä kaikkien Israelin heimojen pariin sanomaan: »Kun kuulette torven äänen, huutakaa: ’Absalom on huudettu kuninkaaksi Hebronissa!’»
11. Absalom kutsui lisäksi Jerusalemista mukaansa kaksisataa miestä, ja nämä lähtivät matkaan hyvässä uskossa, tietämättä asiasta mitään.
12. Toimittaessaan teurasuhreja Absalom kutsutti luokseen vielä Daavidin neuvonantajan Ahitofelin tämän kotikaupungista Gilosta. Näin syntyi laaja salaliitto, ja Absalomin luo kerääntyi yhä lisää väkeä.
13. Daavidin luo tuli sanantuoja, joka kertoi: »Israelin miesten mielet ovat kääntyneet Absalomin puolelle.»
14. Silloin Daavid sanoi kaikille Jerusalemissa oleville miehilleen: »Tulkaa, meidän on paettava, muuten emme voi pelastua Absalomin käsistä. Pitäkää kiirettä, tai hän ehtii saavuttaa meidät. Silloin olemme tuhon omat, ja hän hävittää miekalla koko kaupungin.»
15. Kuninkaan miehet vastasivat hänelle: »Palvelijasi ovat valmiit kaikkeen, minkä herramme ja kuninkaamme katsoo hyväksi.»
16. Kuningas lähti kaupungista jalkaisin koko hovinsa kanssa, mutta jätti kymmenen sivuvaimoaan pitämään huolta palatsista.
17. Kuningas lähti kaupungista jalkaisin koko väkensä kanssa. He pysähtyivät viimeisen talon kohdalle.