22. Joab heittäytyi maahan kasvoilleen, kiitti kuningasta ja sanoi: »Herrani ja kuninkaani, nyt näen, että olen päässyt suosioosi, kun olet täyttänyt palvelijasi toiveen.»
23. Sitten Joab lähti Gesuriin ja toi Absalomin Jerusalemiin.
24. Mutta kuningas sanoi: »Absalom pysyköön omassa talossaan, minun kasvojeni eteen hän ei saa tulla.» Niinpä Absalomin täytyi pysyä omassa talossaan, eikä hän päässyt tapaamaan kuningasta.
25. Koko Israelissa ei ollut miestä, jota olisi ylistetty niin kauniiksi kuin Absalomia. Hän oli virheetön kiireestä kantapäähän.
26. Kun hänen hiuksensa leikattiin – hän leikkautti ne kerran vuodessa, kun ne kävivät liian raskaiksi – ne painoivat kuninkaan painomittojen mukaan kaksisataa sekeliä.
27. Absalomille syntyi kolme poikaa ja tytär, joka sai nimekseen Tamar. Hänestä tuli hyvin kaunis nainen.
28. Absalom asui Jerusalemissa kaksi vuotta näkemättä kuningasta.
29. Sitten hän kutsui Joabia luokseen lähettääkseen tämän mukana sanan kuninkaalle, mutta Joab ei halunnut tulla. Hän kutsui Joabia uudelleen, mutta Joab ei nytkään suostunut tulemaan.
30. Silloin hän sanoi palvelijoilleen: »Te tiedätte, että Joabilla on minun maani vieressä pelto, joka kasvaa ohraa. Menkää ja sytyttäkää se tuleen.» Absalomin palvelijat sytyttivät pellon palamaan.
31. Silloin Joab tuli Absalomin taloon ja kysyi: »Miksi palvelijasi ovat sytyttäneet minun peltoni tuleen?»
32. Absalom vastasi: »Minähän kutsuin sinua luokseni, jotta voisin lähettää sinut sanomaan kuninkaalle: ’Miksi minun piti tulla pois Gesurista? Siellä minun oli hyvä olla. Nyt tahdon päästä kuninkaan eteen. Jos olen syyllinen, kuningas surmatkoon minut.’»
33. Joab meni kuninkaan puheille ja kertoi tämän hänelle, ja kuningas kutsui Absalomin luokseen. Hän tuli kuninkaan luo ja heittäytyi kasvoilleen maahan hänen eteensä, ja kuningas suuteli häntä.