15. Juuri tästä asiasta olen tullut puhumaan kuninkaalle. Ihmiset ovat saaneet minut pelkäämään, ja siksi ajattelin: ’Minun on puhuttava kuninkaalle. Ehkäpä kuningas täyttää palvelijansa pyynnön,
16. ehkä hän kuulee minua ja pelastaa minut sen miehen käsistä, joka tahtoo hävittää sekä minut että poikani meidän Jumalamme maasta.’
17. Palvelijasi ajatteli: ’Kunpa herrani ja kuninkaani sana toisi sovinnon. Pystyyhän hän niin kuin Jumalan enkeli erottamaan, mikä on hyvää ja mikä pahaa.’ Olkoon Herra, sinun Jumalasi, sinun kanssasi.»
18. Kuningas vastasi naiselle: »Älä salaa minulta mitään siitä, mitä nyt kysyn.» Nainen sanoi: »Herrani ja kuninkaani puhukoon.»
19. Kuningas kysyi: »Onko Joab tämän kaiken takana?» Nainen vastasi: »Herrani ja kuninkaani, niin totta kuin elät, kysymystäsi ei voi väistää oikeaan eikä vasempaan. Palvelijasi Joab käski minua ja pani kaikki nämä sanat suuhuni.
20. Hän teki tällä tavoin tuodakseen esiin toisen puolen asiasta. Mutta herrani on viisas kuin Jumalan enkeli ja ymmärtää kaiken mitä maan päällä tapahtuu.»
21. Kuningas sanoi Joabille: »Hyvä on, minä teen niin kuin sanoit. Mene ja hae Absalom takaisin.»
22. Joab heittäytyi maahan kasvoilleen, kiitti kuningasta ja sanoi: »Herrani ja kuninkaani, nyt näen, että olen päässyt suosioosi, kun olet täyttänyt palvelijasi toiveen.»
23. Sitten Joab lähti Gesuriin ja toi Absalomin Jerusalemiin.