9. Vihollinen sanoi:»Minä ajan heitä takaa, otan heidät kiinni,käyn saaliin kimppuun,saan kaikkea mielin määrin.Minä paljastan miekkani,minä tuhoan heidät.»
10. Sinä puhalsit jälleen,ja meri peitti heidät.Vyöryviin vesiinhe upposivat kuin lyijy.
11. Kuka on sinun vertaisesi, Herra,jumalien joukossa?Kuka on sinun kaltaisesi,sinä pyhyydessä ihmeellinen,maineteoissasi pelättävä,sinä ihmeiden tekijä!
12. Sinä ojensit oikean kätesi,ja maa nielaisi heidät.
13. Sinä johdatit hyvyydessäsi kansaa,jonka olit vapauttanut,voimallasi sinä veit senpyhille asuinsijoillesi.
14. Siitä kuullessaan kansat vapisivat,ahdistus valtasi Filistean asukkaat.
15. Silloin säikkyivät Edomin ruhtinaat,Moabin mahtimiehet vapisivat,kaikki Kanaanin asukkaat menettivät rohkeutensa.
16. Pelko ja kauhu on langennut heidän ylleen,sinun kätesi voimasta he kivettyvät paikoilleen,kunnes sinun kansasi, Herra, on kulkenut ohi,kunnes kansa, jonka otit omaksesi, on kulkenut ohi.
17. Sinä viet heidät perille,annat heidän juurtua omaan maahasi,vuorelle, jolle teit asumuksesi, Herra,sinun pyhäkköösi, jonka kätesi ovat perustaneet.
18. Herra on kuningasaina ja ikuisesti!
19. Kun faraon hevoset ja hänen sotavaununsa ajajineen olivat tulleet meren keskelle, Herra palautti vedet heidän päälleen, mutta israelilaiset pääsivät kuivaa maata pitkin meren poikki.
20. Naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti käteensä rummun, ja kaikki naiset seurasivat häntä tanssien ja rumpua lyöden.
21. Mirjam viritti laulun:– Laulakaa ylistystä Herralle,hän on mahtava ja suuri:hevoset ja miehethän mereen suisti!