20. Mutta Herra kovetti faraon sydämen, eikä farao päästänyt israelilaisia lähtemään.
21. Herra sanoi Moosekselle: »Ojenna kätesi taivasta kohti, niin Egyptiin tulee pimeys, niin sakea pimeys, että siihen voi käsin koskea.»
22. Mooses ojensi kätensä kohti taivasta, ja Egyptiin tuli synkeä pimeys kolmeksi päiväksi.
23. Ihmiset eivät nähneet toisiaan eikä kukaan voinut kolmeen päivään mennä minnekään, mutta israelilaisten asuinsijoilla oli valoisaa.
24. Farao kutsutti Mooseksen luokseen ja sanoi: »Menkää palvelemaan Herraa. Vain lampaanne ja nautakarjanne jääkööt tänne, vaimonne, lapsenne ja vanhuksenne saavat lähteä teidän kanssanne.»
25. Mutta Mooses sanoi: »Vaikka itse antaisit meille eläimiä teuras- ja polttouhreiksi Herralle, meidän Jumalallemme,
26. täytyy karjamme silti seurata mukana, eikä tänne saa jäädä ainoatakaan eläintä, sillä omasta karjastamme meidän on otettava ne uhrieläimet, joilla palvelemme Herraa, Jumalaamme. Ennen kuin olemme perillä, emme tiedä itsekään, millä uhreilla palvelemme Herraa, Jumalaamme.»
27. Mutta Herra kovetti faraon sydämen, eikä farao suostunut päästämään israelilaisia.
28. Farao sanoi Moosekselle: »Mene tiehesi ja varo tulemasta enää minun silmieni eteen. Jos vielä kerran näen sinut, sinun on kuoltava!»
29. Mooses vastasi: »Totta puhut. Tämän jälkeen minä en enää tule sinun eteesi.»