1. Josafatilla oli paljon rikkautta ja kunniaa, ja hän otti pojalleen puolisoksi Ahabin tyttären.
2. Muutaman vuoden kuluttua hän meni käymään Ahabin luona Samariassa. Ahab teurastutti paljon lampaita ja nautoja Josafatia ja hänen seuruettaan varten ja alkoi sitten taivuttaa häntä lähtemään sotaretkelle Ramot-Gileadia vastaan.
3. Ahab, Israelin kuningas, kysyi Josafatilta, Juudan kuninkaalta: »Lähdetkö kanssani Ramot-Gileadiin?» Josafat vastasi hänelle: »Siinä minä missä sinäkin, siinä minun kansani missä sinunkin. Minä lähden kanssasi sotaan.»
4. Josafat sanoi kuitenkin Israelin kuninkaalle: »Kysy sentään ensin Herran mieltä.»
5. Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, neljäsataa miestä, ja kysyi heiltä: »Tuleeko meidän lähteä sotaan Ramot-Gileadia vastaan vai ei?» He vastasivat: »Lähde matkaan! Jumala antaa kaupungin sinun käsiisi.»
6. Josafat kysyi: »Eikö täällä ole enää muita Herran profeettoja, joilta voisimme kysyä?»
7. Israelin kuningas vastasi Josafatille: »Yksi vielä on, jolta voisimme tiedustella Herran tahtoa, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pelkkää pahaa. Hän on Miika, Jimlan poika.» »Noin ei kuningas saisi puhua», sanoi Josafat.
8. Niin Israelin kuningas huusi luokseen erään hovimiehen ja sanoi: »Toimita heti tänne Miika, Jimlan poika.»
9. Israelin kuningas ja Josafat, Juudan kuningas, istuivat Samarian kaupunginportin aukiolla kumpikin istuimellaan kuninkaallisissa vaatteissaan. Kaikki profeetat olivat hurmostilassa heidän edessään.
10. Sidkia, Kenaanan poika, pani päähänsä rautasarvet ja julisti: »Näin sanoo Herra: ’Näillä sinä pusket Syyrian kumoon ja teet siitä lopun.’»
11. Samalla tavoin ennustivat muutkin profeetat. He huusivat: »Hyökkää Ramot-Gileadiin! Voitto on sinun, Herra antaa kaupungin sinun käsiisi.»