3. Mutta Daavidin miehet sanoivat hänelle: »Me saamme pelätä jo täällä Juudassakin. Pitäisikö meidän mennä vielä Keilaan filistealaisten joukkoja vastaan?»
4. Silloin Daavid kysyi uudelleen Herralta neuvoa, ja Herra vastasi: »Lähde Keilaan. Minä annan filistealaiset sinun käsiisi.»
5. Daavid ja hänen miehensä lähtivät Keilaan ja hyökkäsivät filistealaisten kimppuun, veivät heidän karjansa ja löivät heidät perin pohjin. Näin Daavid pelasti Keilan asukkaat. –
6. Kun Abjatar, Ahimelekin poika, oli pakomatkallaan tullut Daavidin luo Keilaan, hän oli tuonut efodin mukanaan.
7. Myös Saul sai kuulla, että Daavid oli mennyt Keilaan. Silloin hän sanoi: »Jumala on antanut hänet minun käsiini. Hän on mennyt kaupunkiin, jonka muureissa on portit ja salvat. Nyt hän on loukussa!»
8. Saul kutsui koolle koko sotaväkensä lähteäkseen Keilaan ja saartaakseen Daavidin miehineen sinne.
9. Kun Daavid huomasi, että Saulilla oli paha mielessä, hän sanoi pappi Abjatarille: »Tuo tänne efodi.»
10. Ja Daavid esitti kysymyksen: »Herra, Israelin Jumala, kuule palvelijaasi! Olen saanut tietää, että Saul aikoo tulla hävitysretkelle Keilaan minun takiani.
11. Luovuttavatko Keilan asukkaat minut hänen käsiinsä? Tuleeko Saul tänne, kuten olen kuullut? Herra, Israelin Jumala, vastaa palvelijallesi!» Herra sanoi: »Hän tulee.»
12. Daavid kysyi: »Luovuttavatko Keilan asukkaat minut ja mieheni Saulin käsiin?» Herra sanoi: »Luovuttavat.»
13. Silloin Daavid ja hänen miehensä, joita oli noin kuusisataa, lähtivät Keilasta ja alkoivat taas kuljeskella paikasta toiseen. Mutta kun Saul sai kuulla, että Daavid oli päässyt pakoon Keilasta, hän luopui retkestään.
14. Daavid pysytteli piilopaikoissaan Sifin autiomaan vuorilla. Saul etsi häntä koko ajan, mutta Jumala ei antanut Daavidia hänen käsiinsä.
15. Daavid tiesi, että Saul oli lähtenyt etsimään häntä tappaakseen hänet, ja jäi siksi Sifin autiomaan Horesaan.
16. Saulin poika Jonatan tuli sinne hänen luokseen, rohkaisi häntä Jumalan nimessä