14. Niin kauan kuin minä elän, tulee myös sinun osoittaa minua kohtaan sitä ystävyyttä, jota Herra vaatii, niin että saan pitää henkeni.
15. Älä liioin milloinkaan kiellä ystävyyttäsi minun suvultani, älä edes silloin, kun Herra hävittää maan päältä vihollisesi viimeistä myöten.»
16. Niin Jonatan teki liiton Daavidin suvun kanssa ja sanoi: »Herra kostakoon Daavidin vihollisille!»
17. Ja Jonatan pyysi vielä Daavidiakin vannomaan heidän keskinäisen rakkautensa kautta, sillä hän rakasti Daavidia yhtä paljon kuin omaa henkeään.
18. Sitten Jonatan sanoi: »Huomenna on uudenkuun päivä, ja sinua kysellään, kun paikkasi on tyhjä.
19. Ylihuomenna sinua kysellään vielä varmemmin. Tule silloin tänne samaan paikkaan, jossa olit piilossa aikaisemminkin, ja istu tuon kivikasan luona.
20. Minä ammun kolme nuolta sinnepäin niin kuin ampuisin maaliin.
21. Sitten lähetän pojan etsimään nuolia. Jos huudan pojalle: ’Nuoli on tännempänä, ota se siitä’, voit tulla esille, sillä kaikki on hyvin, ja niin totta kuin Herra elää, sinulla ei ole mitään hätää.
22. Mutta jos huudan pojalle: ’Nuoli on kauempana’, lähde silloin pakoon, Herra lähettää sinut matkaan.
23. Mistä nyt olemme keskenämme sopineet, siitä Herra on ikuisena todistajana.»