1. Joosef kumartui itkien isänsä ylle ja suuteli hänen kasvojaan.
2. Sitten hän antoi isänsä Israelin balsamoinnin omien lääkäriensä tehtäväksi, ja he balsamoivat Israelin ruumiin.
3. Balsamointi kesti neljäkymmentä päivää; se oli tähän työhön tarvittava aika. Egyptiläiset surivat häntä seitsemänkymmentä päivää.
4. Kun suruaika oli ohi, Joosef sanoi faraon hoviväelle: »Pyydän teitä kertomaan faraolle,
5. että isäni vannotti minua sanoen: ’Minä kuolen pian. Hautaa minut omaan hautaani, jonka olen teettänyt itselleni Kanaaninmaassa.’ Nyt tahtoisin mennä sinne hautaamaan isäni. Sen jälkeen palaan taas tänne.»
6. Farao vastasi: »Mene hautaamaan isäsi, niin kuin hän sinua vannotti.»
7. Niin Joosef lähti hautaamaan isäänsä, ja hänen mukanaan lähtivät kaikki faraon hovimiehet, hänen hovinsa vanhimmat, kaikki Egyptin vanhimmat,
8. Joosefin perhe, kaikki hänen veljensä sekä koko hänen isänsä suku. Vain vaimot ja lapset sekä lampaat, vuohet ja nautakarjan he jättivät Gosenin maakuntaan.
9. Joosefilla oli mukanaan myös vaunuja ja ajomiehiä; heitä oli hyvin suuri karavaani.
10. He tulivat Goren-Atadiin, joka on Jordanin tuolla puolen, ja viettivät siellä suuret ja juhlavat valittajaiset. Surumenot kestivät seitsemän päivää.
11. Kun maan kanaanilaiset asukkaat näkivät Goren-Atadin surujuhlan, he sanoivat: »Egyptiläisillä on siellä mahtavat hautajaiset!» Siitä tämä paikka sai nimekseen Abel-Misraim. Paikka on Jordanin tuolla puolen.