10. Vie sinä se isällesi syötäväksi, että hän siunaisi sinut ennen kuolemaansa.»
11. Jaakob sanoi silloin äidilleen: »Mutta veljeni Esau on karvainen ja minun ihoni on sileä.
12. Entä jos isä tunnustelee minua? Silloin hän pitää minua petkuttajana, ja minä saan osakseni kirouksen enkä siunausta.»
13. Hänen äitinsä sanoi: »Jos niin käy, poikani, kohdatkoon se kirous minua. Tee nyt vain niin kuin minä sanon ja mene hakemaan ne vuohet.»
14. Jaakob haki vuohet äidilleen, ja tämä valmisti niistä Iisakin mieliruokaa.
15. Sitten Rebekka otti vanhemman poikansa Esaun parhaat vaatteet, jotka hänellä oli teltassa, ja puki nuoremman poikansa Jaakobin niihin.
16. Vuohien nahoilla hän peitti Jaakobin kädet sekä hänen paljaan kaulansa ja niskansa.
17. Sitten hän antoi herkut ja leipomansa leivän Jaakobin käteen.
18. Jaakob meni isänsä luo ja sanoi: »Isä!» Iisak vastasi: »Niin, poika, kuka sinä olet?»
19. Jaakob sanoi isälleen: »Minä olen sinun esikoisesi Esau. Olen tehnyt niin kuin käskit. Nouse istumaan ja syö minun riistaani, ja siunaa sitten minut.»
20. Iisak kysyi: »Miten löysit saaliin näin pian, poikani?» Jaakob vastasi: »Herra, sinun Jumalasi, johdatti sen tielleni.»
21. Iisak sanoi: »Tulehan lähemmäksi, poikani, niin minä tunnustelen, oletko sinä Esau vai et.»
22. Jaakob meni isänsä luo, ja tämä tunnusteli häntä ja sanoi: »Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Esaun kädet.»
23. Eikä Iisak tuntenut Jaakobia, sillä tämän kädet olivat karvaiset kuten Esaun, ja hän siunasi Jaakobin.
24. Iisak kysyi vielä: »Oletko sinä todella poikani Esau?» Jaakob vastasi: »Olen.»
25. Silloin Iisak sanoi: »Tuo ruoka tänne, niin että saan syödä poikani tuomaa riistaa. Sen jälkeen siunaan sinut.» Jaakob tarjosi hänelle ruokaa ja viiniä, ja hän söi ja joi.