53. Sitten hän otti esiin hopea- ja kultaesineitä sekä vaatteita ja antoi ne Rebekalle. Myös hänen veljelleen ja äidilleen hän antoi kallisarvoisia lahjoja.
54. Sitten hän ja hänen seuralaisensa aterioivat, ja he jäivät taloon yöksi. Heti seuraavana aamuna palvelija sanoi: »Sallikaa minun nyt palata isäntäni luo.»
55. Tytön veli ja äiti sanoivat: »Anna tytön viipyä meidän luonamme vielä jonkin aikaa, edes kymmenen päivää. Sitten hän voi lähteä.»
56. Mutta palvelija sanoi heille: »Älkää viivyttäkö minua. Herra on antanut matkani onnistua, päästäkää minut palaamaan isäntäni luo.»
57. He sanoivat: »Kutsutaan tyttö tänne ja kysytään, mitä mieltä hän on.»
58. He kutsuivat Rebekan paikalle ja kysyivät häneltä: »Tahdotko nyt heti lähteä tämän miehen mukaan?» Hän vastasi: »Tahdon.»
59. Niin he saattoivat matkaan Rebekan ja hänen imettäjänsä sekä Abrahamin palvelijan ja tämän miehet.
60. He siunasivat Rebekan ja sanoivat hänelle:– Tulkoon sinulle, sisaremme,tuhat kertaa kymmenentuhatta jälkeläistä,ja jälkeläisesi ottakoot omakseenvihollistensa kaupungit.
61. Sitten Rebekka ja hänen palvelijattarensa nousivat kamelin selkään ja lähtivät matkaan. Näin palvelija vei Rebekan mukanaan.
62. Iisak oli tällä välin siirtynyt Lahai-Roin kaivon tienoille; hän näet asui Negevin maassa.
63. Eräänä iltana Iisak lähti kävelemään, ja kun hän kohotti katseensa, hän näki kamelikaravaanin lähestyvän.