21. Hän asui Paranin autiomaassa, ja hänen äitinsä otti hänelle vaimon Egyptistä.
22. Niihin aikoihin Abimelek ja hänen sotaväkensä päällikkö Pikol sanoivat Abrahamille: »Jumala on sinun kanssasi kaikessa mitä teet.
23. Vanno nyt minulle Jumalan kautta, ettet ole petollinen minua etkä minun sukuani etkä jälkeläisiäni kohtaan, vaan osoitat minua ja tätä maata kohtaan, missä nyt asut muukalaisena, samaa vilpittömyyttä ja hyvyyttä, jota minä olen sinulle osoittanut.»
24. Abraham sanoi: »Minä vannon.»
25. Abraham valitti kuitenkin Abimelekille, että tämän miehet olivat anastaneet erään kaivon omaan käyttöönsä.
26. Abimelek sanoi: »Minä en tiedä, kuka tämän on tehnyt. Sinä et ole puhunut siitä aikaisemmin, vasta nyt kuulen siitä ensimmäisen kerran.»
27. Sitten Abraham antoi Abimelekille lampaita, vuohia ja nautakarjaa, ja he tekivät keskenään liiton.
28. Mutta Abraham otti seitsemän nuorta lammasta erilleen muista.
29. Silloin Abimelek kysyi häneltä: »Mitä tarkoittavat nuo seitsemän lammasta, jotka olet pannut erilleen?»
30. Abraham vastasi: »Sinun tulee ottaa minulta vastaan nämä seitsemän lammasta merkiksi siitä, että minä olen sen kaivon kaivattanut.»
31. Tämän vuoksi paikka sai nimen Beerseba, sillä siellä he vannoivat valan toisilleen.
32. Kun he olivat tehneet liiton Beersebassa, Abimelek ja hänen sotaväkensä päällikkö Pikol palasivat filistealaisten maahan.
33. Abraham istutti tamariskipuun Beersebaan ja rukoili siellä Herraa, ikuista Jumalaa.
34. Abraham asui kauan muukalaisena filistealaisten maassa.