3. Abram oli asunut kymmenen vuotta Kanaaninmaassa, kun hänen vaimonsa Sarai antoi egyptiläisen orjattarensa Hagarin miehelleen Abramille sivuvaimoksi.
4. Abram yhtyi Hagariin, ja tämä tuli raskaaksi. Kun Hagar huomasi olevansa raskaana, hän alkoi väheksyä emäntäänsä.
5. Silloin Sarai sanoi Abramille: »Minua on loukattu, etkä sinä tee mitään. Minä itse annoin orjattareni sinun syliisi, mutta siitä saakka, kun hän sai tietää olevansa raskaana, hän on halveksinut minua. Herra ratkaiskoon meidän riitamme.»
6. Abram sanoi Saraille: »Hän on sinun orjattaresi. Voit tehdä hänelle, mitä hyväksi näet.» Ja Sarai kuritti Hagaria niin että Hagar pakeni hänen luotaan.
7. Herran enkeli kohtasi Hagarin autiomaassa vesilähteellä, joka oli Surin tien varressa.
8. Hän sanoi: »Hagar, Sarain orjatar, mistä olet tulossa ja minne olet menossa?» Hagar vastasi: »Minä olen paennut emäntäni Sarain luota.»
9. Silloin Herran enkeli sanoi hänelle: »Palaa emäntäsi luo ja ota nöyrästi vastaan hänen kurituksensa.»
10. Herran enkeli sanoi hänelle vielä: »Minä teen sinun jälkeläistesi määrän niin suureksi, ettei sitä voi laskea.»
11. Sitten Herran enkeli sanoi hänelle:– Sinä olet raskaana, ja kun synnytät pojan,anna hänelle nimeksi Ismael,sillä Herra kuuli, kun valitit hätääsi.
12. Poikasi on oleva kuin villiaasi,hänen kätensä on kaikkia vastaan,ja kaikkien käsi on häntä vastaan,aina hän on oleva vastakkain kaikkien veljiensä kanssa.