Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

1. Kuningasten Kirja 8:46-58 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

46. »Jos he tekevät syntiä sinua vastaan – eihän ole ihmistä, joka ei tee syntiä – ja sinä vihastut heihin ja jätät heidät vihollisten armoille, niin että nämä vievät heidät vangeikseen omaan maahansa, lähelle tai kauas,

47. ja jos he sitten siinä maassa, jonne heidät on viety, tekevät parannuksen, kääntyvät puoleesi ja vangitsijoittensa maassa anovat sinulta armoa sanoen: ’Olemme tehneet väärin, olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet sinua vastaan’,

48. ja jos he vankeina vihollistensa maassa koko sydämestään ja sielustaan kääntyvät puoleesi ja rukoilevat sinua suunnaten kasvonsa kohti omaa maataan, sitä, jonka sinä annoit heidän isilleen, kohti kaupunkia, jonka sinä valitsit, ja temppeliä, jonka minä olen sinulle rakentanut,

49. niin kuule asuinsijaasi taivaaseen heidän pyyntönsä ja rukouksensa ja anna heille oikeutta.

50. Anna kansallesi sen synnit anteeksi, millä tavoin se onkin sinua vastaan rikkonut, ja salli sen päästä vangitsijoittensa armoihin, niin että he säälivät sitä.

51. Onhan se sinun oma kansasi, jonka toit pois Egyptin sulatusuunista.

52. »Olkoot korvasi avoimet palvelijasi ja kansasi Israelin hartaille pyynnöille! Kuule heitä aina kun he huutavat sinua avuksi!

53. Sinähän heidät erotit omaksi kansaksesi kaikkien maailman kansojen joukosta, kun toit isämme pois Egyptistä, niin kuin olit luvannut palvelijallesi Moosekselle. Herra, minun Jumalani!»

54. Kun Salomo oli päättänyt hartaan rukouksensa, hän nousi Herran alttarin edestä, missä oli ollut polvillaan kädet taivasta kohti.

55. Hän nousi seisomaan ja siunasi voimakkaalla äänellä koko Israelin seurakunnan.

56. Hän sanoi: »Kiitetty olkoon Herra, joka lupauksensa mukaisesti on antanut kansalleen Israelille turvallisen asuinsijan. Yksikään hänen lupauksistaan, jotka hänen palvelijansa Mooses välitti kansalle, ei ole jäänyt täyttymättä.

57. Olkoon Herra, meidän Jumalamme, kanssamme niin kuin hän on ollut isiemme kanssa! Älköön hän jättäkö meitä, älköön hylätkö meitä,

58. vaan kääntäköön sydämemme puoleensa, niin että me aina vaellamme hänen teitään ja noudatamme hänen määräyksiään, säädöksiään ja lakejaan, jotka hän on antanut isillemme.

Lue täydellisestä luku 1. Kuningasten Kirja 8