4. Daavidin, palvelijansa, suvulle Herra oli jättänyt lampun Jerusalemiin: hän oli nostanut Daavidin kuoltua hänen poikansa valtaistuimelle, ja hän oli ollut Jerusalemin turvana.
5. Tämän hän oli tehnyt Daavidin vuoksi, sillä Daavid oli tehnyt sitä, mikä on oikein Herran silmissä, eikä koko elinaikanaan ollut poikennut hänen käskyistään muulloin kuin heettiläisen Urian tapauksessa.
6. Niin kauan kuin Abiam eli, Rehabeamin suku oli sodassa Jerobeamia vastaan.
7. Kaikki muu, mitä Abiamista ja hänen teoistaan on kerrottavaa, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan. Abiam ja Jerobeam olivat sodassa keskenään.
8. Sitten Abiam meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Asa.
9. Asasta tuli Juudan kuningas Israelin kuninkaan Jerobeamin kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena.