9. Minä elin ensin ilman lakia, mutta kun lain käsky tuli, synti heräsi eloon
10. ja minä kuolin. Näin käsky, jonka oli määrä antaa elämä, tuottikin minulle kuoleman.
11. Saatuaan lain käskystä aiheen synti käskyn avulla petti ja surmasi minut.
12. Laki itse on silti pyhä, ja käsky on pyhä, oikea ja hyvä.
13. Onko nyt hyvä tuottanut minulle kuoleman? Ei toki, vaan synti. Jotta synti paljastuisi synniksi, se tuotti minulle hyvän avulla kuoleman. Näin käsky teki synnin vielä monin verroin pahemmaksi.
14. Me tiedämme, että laki on hengellinen. Minä sitä vastoin olen turmeltunut ihminen, synnin orjaksi myyty.
15. En edes ymmärrä, mitä teen: en tee sitä, mitä tahdon, vaan sitä, mitä vihaan.
16. Ja jos kerran teen sitä, mitä en tahdo, silloin myönnän, että laki on hyvä.
17. Niinpä en enää teekään itse sitä, mitä teen, vaan sen tekee minussa asuva synti.
18. Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen.
19. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo.
20. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti.
21. Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta.
22. Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain,
23. mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki.