Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Roomalaiskirje 7:6-18 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

6. Mutta kun nyt olemme kuolleet pois siitä, mikä piti meitä vallassaan, olemme päässeet vapaiksi laista. Nyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan, emme enää vanhalla tavalla, lain kirjaimen orjina.

7. Mitä meidän on siis sanottava? Onko laki syntiä? Ei toki. Mutta vasta lain vaikutuksesta tulin tuntemaan synnin. Himo olisi ollut minulle tuntematon asia, ellei laki olisi sanonut: »Älä himoitse.»

8. Saatuaan lain käskystä aiheen synti herätti minussa kaikenlaisia himoja. Ilman lakia synti on kuollut.

9. Minä elin ensin ilman lakia, mutta kun lain käsky tuli, synti heräsi eloon

10. ja minä kuolin. Näin käsky, jonka oli määrä antaa elämä, tuottikin minulle kuoleman.

11. Saatuaan lain käskystä aiheen synti käskyn avulla petti ja surmasi minut.

12. Laki itse on silti pyhä, ja käsky on pyhä, oikea ja hyvä.

13. Onko nyt hyvä tuottanut minulle kuoleman? Ei toki, vaan synti. Jotta synti paljastuisi synniksi, se tuotti minulle hyvän avulla kuoleman. Näin käsky teki synnin vielä monin verroin pahemmaksi.

14. Me tiedämme, että laki on hengellinen. Minä sitä vastoin olen turmeltunut ihminen, synnin orjaksi myyty.

15. En edes ymmärrä, mitä teen: en tee sitä, mitä tahdon, vaan sitä, mitä vihaan.

16. Ja jos kerran teen sitä, mitä en tahdo, silloin myönnän, että laki on hyvä.

17. Niinpä en enää teekään itse sitä, mitä teen, vaan sen tekee minussa asuva synti.

18. Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen.

Lue täydellisestä luku Roomalaiskirje 7