Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Roomalaiskirje 14:7-17 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

7. Kukaan meistä ei elä itseään varten eikä kukaan kuole itseään varten.

8. Jos elämme, elämme Herran omina, ja jos kuolemme, kuolemme Herran omina. Elämmepä siis tai kuolemme, me kuulumme Herralle.

9. Juuri sitä vartenhan Kristus kuoli ja heräsi elämään, että hän olisi niin kuolleiden kuin elävienkin Herra.

10. Kuinka sinä voit tuomita veljesi? Tai sinä toinen, kuinka voit halveksia veljeäsi? Kaikki me joudumme Jumalan tuomioistuimen eteen.

11. Onhan kirjoitettu:– Niin totta kuin elän, sanoo Herra,jokainen polvi on notkistuva minun edessänija jokainen kieli on ylistävä Jumalaa.

12. Jokainen meistä joutuu tekemään Jumalalle tilin itsestään.

13. Älkäämme siis enää tuomitko toisiamme. Katsokaa sen sijaan, ettette saata veljeänne kompastumaan ja kaatumaan.

14. Herraan Jeesukseen luottaen tiedän varmasti, ettei mikään ole sinänsä epäpuhdasta. Mutta jos joku pitää jotakin epäpuhtaana, hänelle se on epäpuhdasta.

15. Jos veljesi pahastuu ruoastasi, et enää ole noudattanut rakkauden vaatimuksia. Älä saata ruoallasi perikatoon sitä, jonka vuoksi Kristus on kuollut.

16. Älkää antako aihetta pilkata sitä hyvää, minkä olette saaneet.

17. Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa.

Lue täydellisestä luku Roomalaiskirje 14