24. »Mutta noina päivinä, tuon ahdingon jälkeen, aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan,
25. tähtiä putoaa taivaalta ja taivaiden voimat järkkyvät.
26. Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilvien keskellä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan,
27. ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valitut neljältä ilmansuunnalta, maan ja taivaan ääriä myöten.
28. »Ottakaa oppia vertauskuvasta, jonka viikunapuu tarjoaa: kun sen oksa virkoaa ja alkaa tulla lehteen, te tiedätte, että kesä on lähellä.
29. Samalla tavoin te nähdessänne tämän tapahtuvan tiedätte, että se aika on lähellä, aivan ovella.
30. Totisesti: tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu.
31. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.
32. Mutta sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa eikä edes Poika, ei kukaan muu kuin Isä.
33. »Pitäkää varanne, olkaa valveilla, sillä te ette tiedä milloin se aika tulee.
34. Kun mies matkustaa vieraille maille ja talosta lähtiessään antaa kullekin palvelijalle oman tehtävän ja vastuun, niin ovenvartijan hän käskee valvoa.
35. Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, koska talon herra tulee: illalla vai keskiyöllä, kukonlaulun aikaan vai aamun jo valjetessa.
36. Hän tulee äkkiarvaamatta – varokaa siis, ettei hän tapaa teitä nukkumasta.