Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Luukas 21:22-36 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

22. Sillä ne päivät ovat koston päiviä: kaikki, mitä on kirjoitettu, käy toteen.

23. Voi niitä, jotka noina päivinä ovat raskaana tai imettävät! Tähän maahan tulee suuri hätä, ja tätä kansaa kohtaa viha.

24. Monet surmataan miekan terällä, toiset viedään vangiksi kaikkien kansojen sekaan, ja vieraat kansat polkevat Jerusalemia, kunnes niille annettu aika täyttyy.

25. »Auringossa, kuussa ja tähdissä näkyy merkkejä. Meren aallot pauhaavat jylisten, ja maan päällä ovat kansat ahdistuksen ja epätoivon vallassa.

26. Kaikki lamaantuvat pelosta odottaessaan sitä, mikä on kohtaava ihmiskuntaa, sillä taivaiden voimat järkkyvät.

27. Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilven päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan.

28. Kun nuo tapahtumat alkavat, nostakaa rohkeasti päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.»

29. Hän esitti heille myös vertauksen:»Katsokaa viikunapuuta, tai mitä puuta tahansa.

30. Kun näette sen puhkeavan lehteen, te tiedätte ilman muuta, että kesä on jo lähellä.

31. Samalla tavoin te nähdessänne tämän tapahtuvan tiedätte, että Jumalan valtakunta on lähellä.

32. Totisesti: tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu.

33. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.

34. »Pitäkää varanne, etteivät juopottelu ja päihtymys tai jokapäiväisen elämän huolet turruta teitä, niin että se päivä yllättää teidät

35. niin kuin ansa. Sitä päivää ei vältä yksikään, joka maan päällä elää.

36. Pysykää siis alati valveilla ja rukoilkaa itsellenne voimaa, jotta selviäisitte kaikesta siitä, mikä on tapahtuva, ja kestäisitte Ihmisen Pojan edessä.»

Lue täydellisestä luku Luukas 21