Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Luukas 10:21-30 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

21. Silloin Pyhä Henki täytti Jeesuksen riemulla, ja hän sanoi:»Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä, että olet salannut tämän järkeviltä ja viisailta mutta olet ilmoittanut sen lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt.

22. »Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Ei kukaan muu kuin Isä tiedä, kuka Poika on. Eikä sitä, kuka Isä on, tiedä kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.»

23. Jeesus kääntyi opetuslastensa puoleen ja sanoi heille erikseen: »Autuaat ne silmät, jotka näkevät sen, mitä te näette!

24. Minä sanon teille: monet profeetat ja kuninkaat ovat halunneet nähdä sen, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla sen, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet.»

25. Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi: »Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?»

26. Jeesus sanoi hänelle: »Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?»

27. Mies vastasi: »Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.»

28. Jeesus sanoi: »Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää.»

29. Mies tahtoi osoittaa, että hän noudatti lakia, ja jatkoi: »Kuka sitten on minun lähimmäiseni?»

30. Jeesus vastasi hänelle näin:»Eräs mies oli matkalla Jerusalemista Jerikoon, kun rosvojoukko yllätti hänet. Rosvot veivät häneltä vaatteetkin päältä ja pieksivät hänet verille. Sitten he lähtivät tiehensä ja jättivät hänet henkihieveriin.

Lue täydellisestä luku Luukas 10